Näin kesäisin muistelen usein kokemuksiani piirikonventeista. Ne olivat useita päiviä kestäneitä kokoontumisia. Niihin pukeuduttiin mahdollisimman hyvin. Osa konventtien "ohjelmaa" oli muiden katseleminen.
Minä en kai koskaan ollut tavallinen Jehovan todistaja -nainen, joka piti pukeutumisesta ja laittautumisesta. Minä inhosin hameita, meikkejä ja koruja. Toki pukeuduin itsekin toisinaan näyttävästi. Kuitenkin pidin vaatteita univormuina, asuina joita käytin siksi, että olin Jehovan todistaja enkä siksi, että olisin halunnut.
Eroni jälkeisinä vuosina en suostunut pukemaan päälleni hametta enkä oikeastaan edes halunnut näyttää leimallisesti naiselta. Halusin olla sukupuoleton. Vasta viime vuosina olen alkanut käyttää vapaaehtoisesti hameita, joskus mielellänikin. En enää koe pukevani päälleni Jehovan todistaja-naisen asua vaan olevani oma itseni.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Tämä on kommenttiystävällinen blogi. Pyydän kuitenkin kaikkia kommentoijia kunnioittamaan toisiaan. Saarnaaminen on kiellettyä. Asiattomuudet poistetaan.